Tuolloin Autoalan Keskusliiton edustaja Jouko Sohlberg ilmoitti, että yhdistykset ovat päättäneet selvittää millaisen päätöksen kuluttajariitalautakunta tekee kaikista viime vuonna sille jätetyistä valituksista, ja että yhteenvetoa olisi ollut luvassa vielä viime tammikuun loppuun mennessä.
Tuolloin olin itse hieman skeptinen siitä kuinka tämä olisi mahdollista, kun päätöksiä ei ole saatu edes vuoden 2013 riitoihin ja käsittelyajatkin ovat mitä ovat.
No, kuinka ollakaan, eihän tällaista yhteenvetoa kuulunut tammikuun aikana, eikä vielä helmikuunkaan päätyttyä. Asiaa tiedusteltuani sain kuulla, että työ on vielä kesken, ja on epäselvää mitä tietoa kuluttajariitalautakunnasta edes saadaan.
Tämän työn valmistumista odotellessani koostin itsekin hieman yhteenvetoa aiheen tiimoilta.
Tässä vaiheessa en lähtenyt edes ruotimaan kuluttajariitalautakunnan ratkaisuita. Menin historiassa hieman pidemmälle, kuten Auton tapauskin näinä päivinä.
Otin verkosta talteen muutaman aihepiiriin sopivan merkinnän Kuluttaja -lehdessä julkaistavasta Mustasta Listasta, jossa kerrotaan yrityksistä jotka eivät ole suostuneet noudattamaan kuluttajariitalautakunnan päätöstä.
Kuluttajariitalautakunta kun on siitä hauska el(ä)in, että vaikka asian saattaminen käsiteltäväksi siellä onkin kuluttajalle varsin kustannustehokasta, ei lautakunnan ratkaisuilla itsessään ole oikeastaan minkäänlaista juridista merkitystä. Lautakunnan sivuilta käy ilmi, että 80% yrityksistä kyllä noudattaa näitä tehtyjä ratkaisuita, mutta entäpä ne 20% jotka eivät niin tee?
No, niiden osalta yritysten nimet julkaistaan vähin äänin Kuluttaja -lehdessä, josta valveutunein niitä voi satunnaisesti löytää jopa Internetistä. Oi miten kamala pelote: jos et noudata ratkaisua, tulee tästä nyt negatiivista julkisuutta ainakin hetkellisesti.
Listaa ei ole tyhjentävästi nähtävissä / selattavissa verkossa, vaan ainoa media tosiaan on tuo Kuluttaja -lehden sivu.
Miksi näin?
Tällä hetkellä näyttää harmillisen todennäköiseltä, että tulen itse vielä kokemuksia tästäkin polusta kirjoittelemaan.
Mutta eipä mennä asioiden edelle. Tässä näitä tapauksia, joissa kuluttajariitalautakunta on suosittanut korvausta, mutta yritys ei suositusta ole noudattanut vaan on päätynyt mustalle listalle.
Korjaus ei onnistunut, mutta korjaamo laskutti yli tuhat euroa. Korjaamo laskutti useista varaosista, joiden vaihdosta ei ollut mitään hyötyä. Kuulostaa harmillisen tutulta; Imatralainen Autoasi -ketjun korjaamo Motocare teki omassa tapauksessani juurikin näin. Harmi vain, että korjaamo meni konkurssiin ennen kuluttajariitalautakunnan käsittelyä, ja että Autoasi -ketju tällaisissa tapauksissa kokee itsensä pelkäksi sivustakatsojaksi; ketään ei ole toistaiseksi löytynyt kantamaan asiassa vastuuta.
Voi voi.
Mutta tässäpä näitä lisää:
Valitettavan tuttua tämäkin; työ tehtiin virheellisesti ja auto oli korjauksen jälkeen epäkunnossa.
Mitäpä näihin lisäämään. Kaikessa karuudessaan nämä kertovat omaa tarinaansa alan tilasta maassamme. Kuten aiemmin on todettu, nämä eivät valitettavasti ole yksittäistapauksia.
Eikä näistä nyt ihan ensimmäiseksi tule mieleen, että vika olisi ollut asiakkaassa, vaikka alan etujärjestö niin väittääkin..
Yleisen käsityksen mukaan autokorjaamoilla on virhevastuuvakuutus siltä varalta, että asentaja nyt kuitenkin tunaroi. Miksei tätä käytetä? Miksi on kannattavampaa vain huijata asiakasta ja antaa asian olla? Kenties koska suomalaiset kuluttajat eivät osaa valittaa?
Onko kuluttajansuoja osoittanut hampaattomuutensa niin vakiintuneesti, ettei vastuun kantamista kannata edes harkita?
Ehkä tämä on syynä siihen ettei autokorjaamoalalla ole minkäänlaista omanarvontuntoa tai kiinnostusta laadunvalvontaan tai kehittämiseen?
Tuttua juttua..
VastaaPoista