Kiire, tuo ainainen kiire
Talvi kääntyy kevääksi, heikoista jäistä varoitetaan.
Monta pilkkiä oli avannoissa, yhtäkään ei nykinyt.
Korjausmahdollisuutta auton vikoihin kyseltiin kolmesta eri ammattikoulusta tähän tapaan:
Autoni kaipaisi erinäisiä toimenpiteitä, jos yksi tai useampi näistä onnistuu teillä kevään aikana, olisi tämä mitä oivallisinta:
1) Kampiakselin takastefa: Moottorissa on diagnosoitu öljyvuoto em. tiivisteestä. Korjattava. Onnistuuko? Kustannusarvio?
2) Takaluukun sähköt: Rekisterikilven valo ei toimi, takasumuvalo ei toimi. Ainakin takasumuvalon kanta vaihdettava. Osia saa vaihtaa! (Hinnan pitäisi koko "pohjalle" olla 120 eur luokassa, pelkän lampun kannan hinta lienee alle kympin)
3) Kuljettajan oven kahva ja kahvassa oleva lasinnostinten kytkinten paneeli ovat irti; nämä pitäisi korjata. Mahdollisesti osia vaihtaen (kustannusarvio ensin!).
4) Vasemman takalokasuojan alkava ruostevaurio; hionta ja maalaus
Helmikuussa koulut eivät vielä tienneet onko korjaamiseen mahdollisuutta (koulujen jaksotuksesta johtuen; kevään aikataulut eivät olleet selvillä, opiskelijat olivat harjoittelemassa, miten missäkin).
Uusi kyselykierros maaliskuun lopulla tuotti sitten parempaa tietoa; Ei. Ei pysty, ei kykene, ei ehdi.
Tiivisteen vaihto oli sen verran suuritöinen homma, ettei yhdeltäkään kolmesta koulutuskorjaamosta löytynyt aikaa sen tekemiseen oppilastyönä. Kirottua. Eikä noihin muihinkaan lopulta intoa sitten löytynyt. Ehkäpä öljynvaihtoja oli tarjolla riittävästi ettei tällaisia haasteita tehnyt mieli enää käsiin ottaa.
Maalauspuolesta ei tullut vastauksia, paitsi sieltä missä maalausta ei tehdä.
No kohta on kesä ja kärpäset.
Tällä hetkellä korjaamon etsintä on tauolla, metsästyksen kohteena on pikemminkin auton korjausopas - ei kai se auta kuin alkaa näitä korjaamojen jälkiä alkaa itse korjata.
Kunhan nuo lumet ensin sulavat..
Melko fiktiiviseltähän tuo tarinasi kuulostaa, mitä nyt äkkisältään luin koko kertomuksen. Ehkä se onni vain täällä vaihtelee.
VastaaPoistaSanoppa mikä ja millainen pirssi on tuollainen murheenkryyni? Jostain kuvasta tuli mieleen jopa niinkin luotettava kuin das kansanauto?
Ikävä kyllä tämä tarina on täysin tosi. Ja näin on syytä ollakin, kun myöskin mainitut korjaamot ovat ihan todellisia yrityksiä.
VastaaPoistaLähelle arvauksesi osuu, ja kuvista joku Tekniikan Maailman autontunnistuskilpailija varmasti olisi jo voinut tarkan merkin, mallin ja korimallinkin keksiä.
Kyseessä on konsernin premium -merkki, olympiavolkkari siis. Samat osat kuin kansanautossa mutta esimerkiksi Laakkosen autotalon merkkikorjaamolla näitä osia sitten vaihdetaan 10 euroa kalliimmalla tuntihinnalla kuin kansanautoon..
Sinänsähän auton merkillä tai mallilla ei tässä yhteydessä pitäisi juuri olla merkitystä. Huonoa tuuria ja epärehellisiä ihmisiä tässä on matkassa ollutkin sitten roppakaupalla.
VastaaPoistaOsa vioista oli autossa jo sen alle vaihtuessa; nuorimies Lempäälästä joka auton möi valehteli silmät päästään mm. lasinpesurin, alustan ja moottorin kunnon suhteen. Tiesi tarkalleen mitä kaikkea oli rikki, mutta käytti seuraava maksaa -kortin. Ja autoja tuntematon ostaja, eli allekirjoittanut, astui miinaan.
Tästä päästiinkin sitten korjaamokierteeseen ja näihin korjaamoihin, jotka ovat täysin kykenemättömiä kantamaan vastuutaan tai tekemään sitä työtä josta kuitenkin maksun vaativat.
Ja tästähän tässä blogissa on oikeastaan kyse; tuntuu että täällä on kokonainen toimiala täynnä toinen toistaan epärehellisempiä mulkkuja pyörittämässä autokorjaamoita joissa osaamattomat tunarit jättävät työt tekemättä ja rikkovat asiakkaan auton siinä sivussa.
Lukuunottamatta paria valonpilkahdusta, joissa virheitä on tehty mutta ne on myös suostuttu korjaamaan.
Tein heti ensimmäisen autoni kohdalla periaatepäätöksen hoitaa kaikki huollot ja remontit itse (melko-onnellnen autonomistaja vuodesta 2009 lähtien). Kokemusta autoista ei ollut millään tavalla, eikä koulutuksenikaan elektroniikka-alalla edesauttanut asiassa mitenkään.
VastaaPoistaNyt hommasimme talouteemme toisen ilmansaastuttajan, jonka kanssa on ollut yhtä jos toista ongelmaa. Lempäälän suunnilta tuokin. Ja oli kuulemma perheen varmatoimisin ooppeli. Mitenkähän ne muut sitten on toimineet...
Kädet ovat olleet kyllä niin rasvassa sitten sen hankinnan jälkeen. Moottorinlämmöt katosivat osittain - mittari heräilee vain satunnaisesti. Tätä vikaa selvitellään vieläkin vaikka kaikki mekaaniset osat ovat vaihdettu. OP-comikin on tilauksessa.
Jäähdytysnestettä sylki pihalle litra/päivä - tahtia, kuntoutui pumpunvaihdosta. Moottorinöljytkin räimi kokonaan pihalle venttiilikopasta. Tiivisteet saparolla ja yksi kannen pulteista poikki.
Kustannukset pysyvät kyllä aisoissa, kun Motonetistä saa halpoja kiinaosia. Ja niitähän on tullut hankittua:
- Vesipumppu
- Termostaatti
- Vedenlämpötila-anturi
- Ulkolämpötila-anturi
- Laturin hihna (just oli kuulemma myyjä vaihtanut)
- Taka-akselin pyöränlaakerit
Marmoritiskin tarjontaan on jouduttu turvautumaan kahdesti; abs-rengas ja kannen pultti. Tosin maltillisesti tyhjensivät kukkaroani.
Vielä pitäisi saada ennen syksyä korjattua käsijarru, että uskaltaa käyttää leimalla - ei pidä sitten mihinkään suuntaan toinen puoli.
Luottaahan ei voi perimmiltään kuin itseensä ja jos haluat oikeasti jonkin asian tehtävän hyvin, niin tee se itse.