Akku ja sen laturi

Motocare, Imatra

Tilattu työ on tehty mutta auto ei enää kulje

Yhden aikaan päivällä tulee tieto että aamulla korjaamolle vietyyn autoon olisi nyt sovitut työt tehty; Vetonivelen suojakumi jätettiin väliin koska siihen ei saanut helpompaa "päällevedettävää" mallia laitettua ja työ olisi siten vienyt aikaa enemmän. Takaluukun valot eivät tulleet kuntoon; niiden kannat olivat pahoin hapettuneet ja koko pohja pitäisi vaihtaa.
Laturi sitävastoin oli paikallaan, ja akkukin.

Ainoa pieni ongelma oli, ettei auto enää kuulemma pysynyt käynnissä.

Korjaaja kertoi epäilevänsä kyseessä olevan sähkövian; mahdollisesti plussajohto akulta olisi rikki.
"Sitä kun heiluteltiin niin auto sammui".

Tämä luonnollisesti harmitti, mutta minkäs teet. Autoon oli siis tullut sähkötöiden yhteydessä sähkövika.

Korjaamo lupasi selvittää vian.

Vielä viime sentit!

Pari pikkuvikaa vielä ja sitten se on kunnossa

Katsastuksen tulosten seurauksena varaan uuden ajan Motocareen; käynnistysvaikeuksien perusteella on selvää että autoon vähän ennen moottorin rikkoutumista vaihdettu akku on auton korjaamoilla ja niiden välillä seisoessa jo henkäissyt parhaat henkosensa, joten se on uusittava.

Sovimme, että autoon vaihdetaan akku (korjaamon lattialta löytyy yllättäen vähän käytetty sopivan kokoinen akku 50 eurolla, mikä minulle sopii loistavasti, onhan se kustannussäästöä) sekä asennetaan samalla Defan ylläpitolaturi, jotta akku ei pääse tyhjenemään vaikka autoa lämmittäisi Eberillä ahkeramminkin.

Lisäksi sovitaan että korjaamo katsoo samalla katsastuksen vikalistan kohteet, eli takaluukun valojen tilanteen ja mahdollisen öljyvuodon, sekä selvittää millainen työ vetonivelen suojakumin vaihto olisi.

Aika löytyykin sopivasti seuraavalle päivälle!

Päätös pitkälle seisokille

A-Katsastus, Imatra

Kun auton moottoria on korjattu puolitoista vuotta ja korjauksen aikana syntyneet muut viat nyt suurinpiirtein viimein paikkailtu, on mieli rohkea ja suuntana katsastuskonttori. 

Autohan on tekniikan puolesta kuin uusi, mikään ei voi mennä pieleen!

Katsastuskonttorilla

Katsastustoiminnan aiemman monopolin on korvannut kartellihinnoittelu, jonka osalta vastarintaa on vain pienissä pesäkkeissä. Nämä eivät kuitenkaan ole Imatralla vaan Joensuussa (ja Jyväskylässä?). 

Siispä 95 euroa kartellin kukkaroon ja auto suurennuslasin alle.

Auton ajellessa ympäri kenttää (jarruja siellä kai testattiin) tuli mieleen että sehän pitäisi samalla viimein ottaa takaisin tieliikennekäyttöönkin. Loppuisi jatkuva siirtokilpien liimailu (ostamispuolesta puhumattakaan).

No, tietenkään ei rekisteriotteen ilmoitusosa ole mukana, joten se ei käy samalla kertaa konttorilla.

Onneksi kuitenkin asiakaspalveluhenkilö tietää kertoa, että kehitys on kehittänyt myös tätä toimintaa ja ajoneuvon voi paitsi laittaa seisontaan, myös ottaa takaisin käyttöön suoraan netissä, jossa toimenpide maksaa vaivaiset neljä euroa! 

(Konttorilla ilman ilmoitusosaa hintaa olisi tullut ainakin kaksikymmentäneljä euroa, koska tulostustarvikkeet ovat kalliita ja heidän olisi täytynyt ensin tulostaa uusi ilmoitusosa rekisteriotteeseen tätä toimenpidettä varten..)

Hienoa!

Katsastus kesti autolle reilun tunnin. Ei se ihan yhtä perinpohjaiselta tuntunut kuin edellisellä kerralla, mutta tällä kertaa uudet valot häikäisivät paitsi naapuria, myös katsastusmiestä.

Vikahan ei ollut suuntauksessa, vaan ulkonäössä. Ne kun olivat uudet, oli katsastusmiehen ensiolettama että ne ovat vääränlaiset ja lainvastaiset eikä niitä voi hyväksyä.

Vielä kun ei sopiva EU-hyväksyntäkoodi sattunut umpion sivusta heti katsastusmiehelle silmään, oli sopassa kohta useampikin kauha hänen soittaessaan konsernin tukipalveluun kysyäkseen neuvoja.

Minä hädissäni olin jo esittelemässä sähköposteja joissa umpioiden myyjä vakuutti näiden olevan hyväksyttyjä, että tällainen lista näistä löytyy näitä tyyppihyväksyntäkoodeja; soitellaan myyjälle niin asia varmasti selviää!

Ja kas, kuin taikaiskusta, katsastusmies vilkaisi umpioita vielä kerran, ja jostakin sivusta se oikea merkintä löytyikin. Kaikki on kunnossa, matka voi jatkua.

Tai ainakin se matka voi jatkua.

Korjatun auton vikalista

Aivan kaikki ei kuitenkaan ollut kunnossa. 

• Vasemmalla edessä vetonivelen ulompi suojakumi on rikki; Korjauskehotus tuli. Se on korjattava.
• Moottorissa öljyvuoto. Tip tap tip. Ympäristön turma koko auto. Korjauskehotus; korjattava. (Tämähän on aika hyvin moottorilta jota on korjannut jo aika moni eri korjaamo, ja joka juuri kuukautta aiemmin on "laitettu kuntoon" oikein Autotalo Laakkosen merkkihuollossa)
• Takasumuvalo ja rekisterikilven valo eivät pala. Korjattava. Tämän jo tiesimmekin.

Kotona nettiin ja AKE:n sivuille ( http://www.trafi.fi/tieliikenne/asiointi/henkiloasiakkaalle/sahkoiset_palvelut ); Pari minuuttia ja neljä euroa myöhemmin auto on taas pitkästä aikaa tieliikennekäytössä. Kivuton toimenpide, todellakin!

Olisiko aika siis vaihteeksi vaikka viedä auto korjaamolle?

Valoa kansalle joka pimeydessä vaeltaa

Motocare, Imatra

Pienin askelin onneen

Uudet ajovaloumpiot löytyivät viimein autotallistansa toimivan varaosajobbarin kautta edullisesti. Moneen kertaan varmistettuani että umpiot varmasti kelpaavat katsastuksessakin ihan Xenon -lyhdyillä, oli niiden kotiin saaminen lopulta yllättävän kivuton ja edullinen prosessi; Merkkiliikkeessä uudet merkkivaraosat olisivat maksaneet yli 800 euroa, näille halvoille kopioille (joista TV-Shop jo tiesi aikanaan varoittaa) jäi hintaa 240€. 

Siispä valot paikalleen!

Tässä kohtaa olin jo ajatellut tehdä itse ja säästää, mutta ulkona kiristyvä pakkanen päätti puolestani toisin. Kun ei ole lämmintä tallia, tulee sormille kylmä ja sitten pääsee parku. 

Aika asennukseen löytyi tällä kertaa Imatralaiselta MotoCare -pajalta, jossa toista autoa oli aiemmin käytetty ihan onnistuneesti huollossa. Tai oikeammin ehkä huoltokirjaleimasimella; öljyjen ja suodattimen vaihto siinä tehtiin. Mutta homma toimi ja nuhjuisuudestaan huolimatta liikkeessä oli "hyvä fiilis".

Työn tilauksena siis ajovaloumpioiden (ja polttimoiden, tai ainakin toisen) vaihto toimittamiini osiin, sekä lasinpesurin toiminnan tarkistus; Se kun on kätevästi käden ulottuvilla siinä vaiheessa kun umpion purkaa tieltä. Ja sen vieressä roikkui johto, jonka epäilin olevan AD-korjaamon jäljiltä irti jäänyt pesurin virtajohto. Eihän siinä nyt kummoista vikaa voi olla kun koko värkki on vasta vaihdettu!

Aiemmassa vianetsinnässä oli käynyt myös ilmi että Eberspächerin lisälämmittimen polttoaineensyöttöhaara olisi rikki ja vuotaisi mahdollisesti ilma; tähän tilattiin samalla uusi osa tilalle.

Koska ajatuksena on saada auto katsastettua uusila valoilla (kaiken pitäisi nyt olla kunnossa!) lisäpyyntönä että liike käy läpi toimiiko nyt kaikki valot ja sensellaiset mitä katsastusmies tarkkailee. 

Strömsö kiittää

Auto aamusta liikkeeseen, iltapäivästä ulos; tulos kerrankin sitä mitä pitikin! 

Valot kiiltävät uutuuttaan, häikäisee vähän naapuriakin. 

Eberin haara on vaihdettu. Samoin hieman yllättäen lasinpesurin moottori; Siis sama mötikkä joka uusittiin "ihan vasta äsken". Mittailtu sitä vanhaa oli, eikä se hengittänytkään, ja vaihtamalla toimi.

Tästä syntynyt 20 euron lisäkulu oli vähintäänkin inhimillinen.

Hyvä palvelu, hyvä mieli!

Katsastustarkastuksen osalta kävi ilmi että takana ei rekisterikilven valo pala. Eikä sumuvalo.

Kilven valon polttimon vaihtokaan ei auttanut, joten vika on sitten luukun sisällä sähköissä.

Mutta tämän ei pitäisi haitata katsastuksessa; korjauskehotus siitä vain tulee, ei hylkyä, minulle kerrottiin.

Reissulle tuli kaikkinensa hintaa 160,00€.

Nelipyöräsuuntauksia, osa 2

Auto-Elmo, Joensuu

Moottorin ollessa viimein kunnossa, on aika lähteä purkamaan muiden vikojen alati kasvavaa listaa.
Siispä viedään auto uudelleen Auto-Elmoon, jotta he voivat suoristaa nelipyöräsuuntauksessa vinoon jääneen ratin.

Työn vastaanottaja tuumii, että jos ratti on pahasti vinossa, niin sitä voi joutua "hyppäyttämään", että pelkkä suuntaus ei riitä. Itse kun en tekniikkaa tunne, totean että tämä on ihan ok, kunhan se nyt suoristuu.

"Kyllä suoristuu."

Tämähän käy odotellessa, ei mene pitkään.

Vinoilu jatkuu

Puolitoista tuntia ja kaksi suuntauskertaa myöhemmin mekaanikko on tyytyväinen kättensä jälkeen. Nyt renkaat on siis suunnattu kolmesti ja mekaanikko on suorittanut autolla koeajon suuntausten välissä ja jälkeen todetakseen työn tuloksen.

Auto luovutetaan, ja minä lähden parin sadan kilometrin taipaleelle kohti uusia vastoinkäymisiä.

Ensimmäisen kilometrin matkalla totean ratin olevan vinossa.

Moottori on kunnossa!

Autotalo Laakkonen, Joensuu

Vihdoinkin! Puolitoista vuotta moottorin rikkoontumisen jälkeen moottori on saatu kuntoon!

Autotalo Laakkonen oli löytänyt moottorista suutinvian. Siis sen mitä Hämeentien Autopalveluunkin aikanaan ehdoteltiin, mutta josta ei voinut olla kysymys. He olivat mielestään suuttimet testanneet.

Vika oli siis moottorissa.

Moottorissa, jonka piti olla kunnossa Hämeentien Autopalvelun neljän kuukauden ja viiden tuhannen euron korjauksen jäljiltä.

Pyynnöstäni Autotalo Laakkosen huolto oli asian tiimoilta ollut yhteydessä Hämeentien Autopalveluun, joka ei ollut suostunut ottamaan vastuuta viasta saati maksamaan uusia suuttimia.

Hämeentien Autopalvelun yrittäjä oli tosin minullekin jo monta kertaa aiemmin sanonut puhelimessa, ettei hän aio hyvittää työstään euroakaan, että asia pitäisi minun viedä käräjille jos tahtoisin hänet tai hänen yrityksensä vastuuta saada kantamaan.

Eipä kai siinä muu auta, kuin kerätä tämä seikkailu papereiksi ja kirjelmöidä kuluttajariitalautakuntaan. Myöskään naarmutettua auton kylkeä Hämeentien Autopalvelu ei ole vieläkään korjannut; viimeksi kysyttäessä yrittäjä vain naureskeli että miten hän sen maalaisi kun auto ei ole hänen korjaamollansa.

Niinpä niin.

Autotalo Laakkosen laskun loppusumma Hämeentien Autopalvelun korjaaman moottorin korjaamisesta : 3700,00 euroa.

Halpaa kuin makkara!

Mutta nyt on moottori kunnossa; siirtokilvet ikkunoihin ja auto kohti uusia seikkailuita!