Shields up!

Ammattikoulu

Rahinan loppu

Auto kävi aamulla tuttuun tapaan korjaamolla.

Menomatka oli vielä aikamoista epävireyden sinfoniaa, oodi metallijyrsimille suorastaan, mutta kotiin tultiinkin jo hiljaisemmissa merkeissä.

Oli ehkä ihan hyvä, että ajossa auto piti ääntä itsestään, että ymmärsi sen takaisin katsottavaksi viedä. Äänen lähteeksi tuli valistuneita arvailuita jotka kohdistuivat taittuneeseen jarrukilpeen; se kuulemma voi helposti suojakumihommissa ottaa siipeensä. 

Ja näinhän siinä oli käynytkin. Molemmin puolin.

Helppo korjaus tämä; kevyt taivutus ja kilvet ovat taas paikallaan.

Huolestuttavampi tilanne oli kuitenkin varsinaisen työn kohteen puolella; vaihdetun suojakumin kiinnityspanta oli kokenut olonsa mukavammaksi jossakin muualla kuin oikealla paikallaan. Onhan se ehkä ymmärrettävää, yksitoikkoista voi olla aina vain samaa kumisukkaa puristaa. 

Kuvatkaamme tilannetta havainnekuvan avulla.

Uusitun vetoakselin nivelen suojakumin tilanne viikkoa myöhemmin

Uudet pannat paikalleen molemmin puolin, ja ongelma on ratkaistu. Parempi näin; maallikonkin mieleen tulee ajatus että jos tilanne olisi jäänyt tuonnäköiseksi, olisi seuraavaksi taas oltu laakereita vaihtamassa.

Työ tapahtui sujuvasti, ja poikkeuksellisesti asiakkaana sai vierestä tilannetta ihmetellä. Kaikenkaikkiaan tähänastisten korjaamokokemusten perusteella täytyy todeta, että yrityspuolella olisi todella paljon opittavaa ammattikoulun penkiltä erityisesti asenteen ja asiakaspalvelun osalta.

Lisäbonuksena jutustelun ohessa korjaaja vilkaisi vähän syvemmälle vetoakselin aukosta, ilmeisesti jotain sieltä sattui silmään.

Vetoakselin päältä moottoritilasta löytyi alla kuvattu lenkkiavain. Jollakin aiemmista korjaamoista tätä on ehkä kaivattukin, terveisiä vaan! 

Aiemmin moottoritilasta on löytynyt myös ruuvimeisseli sekä suojalasit.

Kuvan esine liittyi moottoriin, vaikkei ehkä pitäisi.

Ikäänkuin muistutuksena siitä, ettei kaikki ole vielä kunnossa, auto päätti jättää terveisensä korjaamon lattialle.

Tosielämän mustetahratesti

Tilannetta voitaneen verrata siihen, kun olet koiran kanssa kyläilemässä ja koira tekee tarpeensa tuttavan lattialle. Kyllähän siinä vähän hävettää, niin koiran kuin omistajankin puolesta.

Mutta minkäs teet, asia kerrallaan.

Yhteenvetona, homma ei tullut kuntoon kerralla, mutta kuitenkin toisella kerralla. Tekevälle sattuu, ja tässä tapauksessa tekijät kuitenkin ihan luvan kanssa vielä harjoittelevat työtänsä. 

Auto taas kotiin ja kohti uusia vastoinkäymisiä!